sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Dödheimsgard - A Umbra Omega

CD (Digipak) 15,99€ / EMP.fi
Jos joku yhtye ei pidä turhaa kiirettä levyjulkaisujen kanssa niin se on Dödheimsgard. Edellisestä levystä Supervillain Outcast on vierähtänyt jo kahdeksan vuotta ja 666 internationalista peräti kuusitoista. Seuraava levy näkee päivänvalon todennäköisesti vuonna 2023. Mutta sitä ennen paneudutaan hetkeksi tähän kauan odotettuun A Umbra Omegaksi nimettyyn albumiin. 

Jos ei ole tämän kahdeksan vuoden tauon aikana ehtinyt lukemaan yhtyeen kuulumisia, ainakin perustajajäsen Aldrahnin comeback vokaaliosastolle (sekä kitaranvarteen) käy selville kahden ensimmäisen minuutin aikana, kun noin puolitoista minuuttisen johdannon jälkeen netissäkin jo ennakkoon jaettu Aphelion Void tärähtää soimaan. Supervillainilla ärissyt Kvohst (Code, Hexvessel) ei aivan täyttänyt Aldrahnin sulaa hulluutta hipovia sfäärejä vaikka ihan kelvollinen korvike olikin.

Edellinen levy oli viidentoista, hieman lyhyemmän kappaleen kokonaisuus, joka rönsyili suuntaan ja toiseen, eikä oikein tarjonnut tarttumapintaa. Sounditkin olivat melko päällekäyvät. A Umbra Omega sen sijaan vyöryy päälle "vain" kuuden kappaleen voimin. Introa lukuunottamatta kappaleet ovat noin 11-15 minuuttisia järkäleitä, joissa riittää pureskelemista ja nieleskelemistä joksikin aikaa. Ensivaikutelma teoksista antaa viitteitä 666 Internationalin suuntaan, mutta jonkinlaisia yhtäläisyyksiä on myös avant-garde black metalin jonkinlaiseen kantaisään Ved Buens Endeen ja sen ainoaksi jääneeseen täyspitkään Written In Watersiin (1995). Tuossa yhtyeessä vaikuttivatkin kitaristi Vicotnic sekä 666 Internationalin aikoihin rumpuja soittanut Czral.

A Umbra Omega on helvetillisen pitkistä kappaleistaan huolimatta melko helposti omaksuttava kokonaisuus. Tarjolla on koukuttavia, miltei jazzahtavia bassokuvioita, piano- ja jopa torvisoitantoa, elektronista taustoitusta sekä DHGn tyyliin perinteistä black metal kitarointia. Raskaamman osaston ja kevyeiden, jopa melodisiksi äityvien kohtausten kontrasti toimii erinomaisesti. Tunnelma on parhaimmillaan hämyinen ja psykedeellinen, hyvin hallittu kaoottinen äänimaisema. Levy tarjoaa paljon yksityiskohtia ja koukkuja joista lienee iloa hyvin hyvin pitkään.

Vajaan 70 minuutin jälkeen ei voi kuin ihmetellä, miten Dödheimsgard on saanut viilattua äärimmäisen taidemetallinsa näin täydelliseksi kokonaisuudeksi. Ehkäpä kahdeksan vuoden odottaminen tuotti tulosta. Vähemmän taiteellisen Satanic Art (1998) -minilevyn jälkeen A Umbra Omega on ensimmäinen tasaisen varma tuotos vailla minkäänlaista notkahdusta tai väliinputoavaa levyn täytteeksi jäävää kappaletta. Sanoisin, että tässä on selkeästi Dödheimsgardin paras albumi, josta ei oikeastaan puutu kuin se muiden kappaleiden yläpuolelle selkeästi asettuva Shiva-Interfere.

4,5/5
CD (Digipak) 15,99€ / EMP.fi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti